Paljon on vettä virrannut...

Kun aloitin tämän blogin tavoite oli hankkia omaa kokemusta ennen kuin jatkan kiertovesiviljelystä eli aquaponics-järjestelmistä kertomista. Siispä blogiini ei ole ilmestynyt enempää sisältöä. Tosin aluksi esittämäni linkit kertoivat oleellisen itse järjestelmästä ja ne ovat edelleen ajankohtaisia.

Nyt alkaa olla sen verran kokemusta että voisin jatkaa kokemusten jakamista muillekin kiinnostuneille. Siis kolmas vuosi on nyt meneillään erilaisia kiertovesiviljelyjä, tosin vielä pienessä mittakaavassa. Oman aquaponics-järjestelmän ytimenä on ollut tähän saakka 1000 litran yleisesti saatavissa oleva valkea metallikehikon ympäröimä muovi-allas ja siiihen olen liittänyt sitten kasveja varten eri altaat ja lavat sekä lecasora-pedin biologista puhdistamoa varten. Veden kierrätystä varten on ollut erilaisia pumppuja. Käyttäen kierrätysmateriaaleja kustannukset laitteista ovat olleet muutamassa satasessa.

Ensimmäinen asia joka mieltäni askarrutti voisiko kotimaista ahventa viljellä kuten kirjoahventa muualla maailmassa. Se olisi melkoinen etu täällä, koska poikasmateriaalia on jokaisen suomalaisen saatavilla kaikista lähivesistöistä. Ahven on hyvin arvostettu kalalaji. Se on yksi maukkaimmista kalalajeista. Lisäksi sen hintataso on kaupan hyllyllä huomattavasti korkeampi kuin esim. kuhan tai kirjolohen. Tosin ehkä hintatasoon on vaikuttamassa sen huono ja vaihteleva saatavuus luonnonvesistä.

Nyt voin jo varmuudella sanoa, että kotimainen ahven soveltuu kasvatettavaksi aquaponics eli kiertovesiviljely-järjestelmässä hyvin.  Myös luonnonvesistä pyydetyt pienet ahvenet oppivat ottamaan tarjottua ruokaa ja ne tuottavat siten ravinteita kasveille siinä missä tilapiatkin tai muut maailmalla käytetyt kalalajit. Luonnosta peräisin olevien pienten ahventen kotouttaminen uuteen ympäristöön ja syömään opettaminen vaatii oman lukunsa.

Ahvenen luonne ja käyttäytyminen

Ahvenia on käsiteltävä hyvin rauhallisesti kaikissa tilanteissa. Jos se säikähtää jostain kolauksesta tai valon eteen tulevasta varjosta se voi paeta päiväkausiksi altaan pohjalle liikkumattomaksi tai törmäillä altaan seiniin. Kesyttäminen on tuolloin taas aloitettava alusta.
Kaikenlaista stressiä on siis vältettävä jotta kalat pysyisi terveenä. Tähän kuuluu myös se ettei pidetä ylitiheitä kalamääriä altaassa.


Ahven on myös viisas kala. Se on tarkastaa hyvin huolella mitä se syö.  Ensin ahven tulee uteliaasti paikalle jos se havaitsee jonkun liikkuvan vedessä. Se tarkastelee silmillään kohdetta ja ottaa sen jopa suuhunsa mutta jos maku ei miellytä niin se sylkäisee sen nopeasti pois. Näin ollen sille ei voi syöttää mitä tahansa "elotonta soraa" vaan tarjottavan ruuan on jotenkin herätettävä petokalan vaistot liikkeen tai maun avulla.
Toisaalta sitten kun ruokinta on tullut rutiiniksi ahven "iskee" rajusti tarjottuun ruokaan. Kokeilut omatekoisilla ruokinta-automaateilla osoittavat myös että ne oppivat hyvin nopeasti niiden käytön.
Esimerkiksi oppimisesta on kun ahvenet huomasivat että tarjottava ruoka tuleekin heille muovirasiasta ja ne alkoivat pukkimaan ilmassa olevaa rasian kantta ikäänkuin ne olisivat halunneet kaataa sen altaaseen.

Järjestelmässä kierrätettävä vesi

Veden laatua on seurattava säännöllisesti koska se ratkaisee miten hyvin kalat ja kasvit viihtyvät. Sitä varten on tarpeen hankkia veden testaus välineitä esim. akvaarioliikkeistä saatavia testipakkauksia, joilla on mahdollista tarkastaa veden pH-arvoja, ammoniakkia, nitriittiä ja nitraattia. Myös lämpötilaa on seurattava koska mm. veden happipitoisuus voi laskea sitä pienemmäksi mitä enemmän vesi on lämmennyt.
Myös tarkkailemalla kalojen käyttäytymistä voi oppia huomaamaan milloin tarvitaan korjaustoimenpiteitä, esim. uuden veden lisäämistä järjestelmään. Tavoitteena on että vain haihtuva vesi korvataan uudella. Yliruokinta voi myös helposti heikentää veden laatua.